Suohon laulamisen taito

Ensimmäinen kokemukseni debatista tapahtui vuosia sitten ja siihen liittyi pääsiäisnoita, suvaitsevaisuus, joulupukki ja Coca-Cola. Kyseinen kokemus ei tuolloin johtanut tavoiteltuun tulokseen, eli lähtemistä mukaan debattijoukkueeseen.

Useampi vuosi myöhemmin kohtasimme taas debatoinnin kanssa, tällä kertaa aluekokouksen aamiaispöydässä suoranaisessa väijytys- ja piiritystilanteessa. Debatin aiheen antoon oli 15 minuuttia, eikä joukkuetta ollut kasassa. Ujona, improvisaatiota inhoavana ihmisenä tämä tilanne oli kaikkea muuta kuin mukavuusalueellani. Mutta tällä kertaa lähdin mukaan, odotuksena että kokemus päättyisi osaltani 3 minuutin puheenvuoron jälkeen. Mutta toisin kävi! Siitä alkoikin melkoinen taival debatoinnin parissa Turun kautta Riikaan asti, kansainvälisille kentille.

Kun lähdetään debatoimaan kansainvälisille kentille, tulee peliin uudet elementit. Yhtäkkiä nasevia heittoja ja hienosti rakennettuja asiantuntijalausuntoja ei välttämättä tulekaan mieleen sekunnin sadasosassa tai nokkelat lainaukset, kuten ”Tule hakemaan voita sen leipäs päälle!” eivät kuulosta järin hyvältä englanniksi käännettynä.

Kesällä 2018 muutos suomalaisen debatin parista kansainväliseen kisaan oli melkoinen, sillä myös sääntöerot olivat tuolloin merkittäviä. Puheenvuorojen pituudet vaihtuivat ja joukkueen jäsenten roolit olivat erilaiset. Myös annetut aiheet tuntuivat raskailta kuin kivireki. Työstimme aiheita yhdessä ja erikseen 3 yötä ja päivää, muun kokousohjelman ohessa. Lopulta kisa-aamun koittaessa fiilis oli suhteellisen hyvä, jännittämiset oli jännitetty ja uskoa tiimiin ja suoritukseen löytyi. Arpaonni suosi järjestyksessä, mutta ei vastustajassa, se kun sattui olemaan yksi ennakkosuosikki ja lopulta koko Euroopan mestaruuden voittaja.

Ensimmäistä mittelöä kuunnellessa hyvä fiilis lähti kuitenkin nopeaan laskuun! Hetken seurattuamme debatin kulkua tajusimme, että meiltä puuttuu täysin yksi kokonainen puheenvuoro suunnitelmastamme! Nopeat liikkeet ovat kuulemma näyttäviä, mutta tällä kertaa se tarkoitti sauhuavia kyniä ja googletuksen sprinttiä. Ei siis kovin näyttävää. Tässä kohtaa myös tajusimme, kuinka erilainen kokemus kansainvälinen debatti oikeasti onkaan, sillä puheenvuorojen rakenne ja koko debatin kulku oli kuin yö ja päivä suomalaiseen verrattuna.

Onneksi tänä vuonna debatoidaankin ensimmäistä kertaa uusilla säännöillä, jotka ovat jo melkein identtiset kansainvälisten sääntöjen kanssa ja kokemamme tilanne ei satu enää kenenkään muun kohdalle.

Vaikkei kaikki mennyt Riikassa kuin Strömsössä, oli kansainväliseen debattiin osallistuminen kokemus, joka teki unohtumattoman vaikutuksen. Debatointipolkuni alueelta KV-kentille on ollut yksi vaikuttavimmista asioista kamaritoiminnassa. Se on parhaimmillaan viihdyttävää sanailua ja yllätyksellisiä heittoja, mutta yksinkertaisimmillaankin taito vakuuttaa toinen osapuoli omasta näkemyksestään, eli juuri sellainen taito, mitä työelämässä tarvitaan!

Debatointi on myös tiimityötä. Ja siinä menestyminen on myös riippuvainen tiimistä. Yksilösuorituksella ei loppujen lopuksi ole hirveästi merkitystä, mikäli tiimi ei pelaa yhteen. Toinen taito, jota tarvitsemme menestyäksemme työelämässä.

Seuraavien kuukausien aikana kamareissa ja alueilla treenataan ja debatoidaan ahkerasti ja aluevoittajat pääsevät kisaamaan Suomen debattimestaruudesta lokakuussa, poikkeuksellisesti ihan uudenlaisella areenalla. Marraskuussa Tallinnassa kisataankin sitten maailman debatin mestaruudesta, johon toivottavasti myös Suomesta saadaan joukkue.

Kannustankin nyt jokaista kamarilaista osallistumaan debattiin tänä vuonna, sillä joukkueeseen mukaan lähteminen voi viedä vaikka Japaniin asti! Jos minä uskalsin avata suuni yleisön edessä kaksi vuotta sitten, niin kyllä uskallat sinäkin!

Tanja-Maria Hyppänen
Kehitysjohtaja, koulutus 2019 

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *