Kuukauden kasvo

Toukokuun kasvo – NoFilter kokouspäällikkö Anu Haapasalo

Matka koejäsenestä senaattoriksi

”Siellä nuorkauppakamarissako sinusta tuli tuollainen” tuhahti naureskellen minulle läheinen kollega hävitessään jälleen kerran leikkimielisen debatin työasiassa. Vastasin hänelle hymyillen, että kiitos kysymästä osin juuri siellä.

Nuorkauppakamari on minulle elämäntapa ja se tarjoaa minulle vuosi toisensa jälkeen kehittymisen ja kasvun paikkoja sekä verkostoja työelämään. Tärkeintä minulle tässä harrastuksessa ovat ihmiset ja yhdessä tekeminen.

Liityin nuorkauppakamariin vuonna 2012 hetken mielijohteesta ja sille tielle jäin. Aika koejäsenestä senaattoriksi on kulunut hämmentävän nopeasti. Parhaimmillaan kolmea virkaa päällekkäin hoitaneena olen kuitenkin nauttinut matkasta.

Kansallisessa vuosikokouksessa Kalajoella huhtikuussa kansallinen puheenjohtaja Ellimaija sanoi puheessaan ja minulle senaattoriarvoa luovuttaessaan minun toistelevan vuosi toisensa jälkeen samaa mantraa; tämä on nyt viimeinen jc-virka, johon sitoudun. Joka vuosi olen kuitenkin ilolla tarttunut aina vaan uuteen ja haastavampaan tehtävään. Nuorkauppakamari vie mukanaan ja kun heikkoina hetkinä harrastus on välillä tuntunut lähes työltä niin mieli on muuttunut hetkessä kun taas on saatu jc-kaverien kanssa onnistuneita projekteja yhdessä maaliin.

Olen saanut kunnian oman kamarin virkojen lisäksi työskennellä useissa alueorganisaation ja Suomen Nuorkauppakamareiden keskusliiton viroissa. Minulle tärkeimpiä tekemisen paikkoja ovat olleet ne hetket, joissa olen päässyt iloitsemaan kaverin menestyksestä tai tukemaan onnistumisten esiintuomisessa. Tästä syystä olenkin täysin hurahtanut esimerkiksi Nuorkauppakamareiden palkintotoimintaan ja samaa iloa koin myös vaalitoimikunnan jäsenenä. Mentorointi vaaleissa ehdolla olleille kasvattaa myös mentoria. Enpä olisi parempaa kiitosta voinut saada vaalimentoroinnista kuin seuraamalla kansallisessa vuosikokouksessa Kalajoella edellisenä syksynä vaaleissa mentoroimani Hannu Järvimäen erinomaista onnistumista roolissaan palkintopäällikkönä.

Kiitos ei ole kirosana 

Parhaana onnistumisen kokemuksena jiicee-urallani olen kokenut kansallisen vuosikokouk-sen #NoFilterin kokouspäällikkkönä toimimisen. Kaksi Suomen pienimpiin kuuluvista kamareista kahdelta eri alueelta yhdisti voimansa ja suoriutui tehtävästä erinomaisesti. Palaute jäsenistöltä ja valtavalta määrältä yhteis-työkumppaneita on ollut erinomaista. Haasteena tapahtuman järjestäminen pienellä tiimillä hieman rajoittavissa olosuhteissa oli ehkä juuri se juttu miksi kokouspäällikön tehtävä sopi minulle, haastetta riitti sopivasti. Määrätietoinen yhdessä tekemisen meininki on valtavan upea kokemus ja siivittää pikkukamareita varmasti vielä vuosia. Olemme nyt oppineet, että yhdessä siirretään vaikka pieniä vuoria. Kiitos koko Kokkolan ja Kalajokilaakson jäsenistölle yhteen hiileen puhaltamisesta.

Kokousta järjestellessä huomasin myös miten voimakas verkosto me nuorkauppakamarilaiset yhdessä olemme ja miten pyyteettömästi myös oman kamarin ja projektin ulkopuoliset ihmiset antavat aikaansa ja osaamisensa käyttöön tälle järjestölle. Haluan kiittää lämpimästi vielä kaikkia NoFilterin järjestelyyn osallistuneita. Erityiskiitos minulta menee yhdelle tärkeimmistä ja pitkäaikaisimmista jiicee-kavereista Antti Laakolille kun koko projektin ajan tuit vahvalla nuorkauppakamarikokemuksellasi kulisseissa tapahtuman järjestämistä ja kaiken työkiireesi keskellä vielä suostuit järjestämään yhdessä Eeron kanssa gaalan loppuhuipennuksen. Wau mikä show herrat! Antin kaltaiset nuorkauppakamarilaiset jäävät liian usein ilman kiitosta ja niin kävi nyt myös tällä kertaa NoFilter gaalassa, koska kokouspäällikköä vietiin yllättäen kiitospuheen sijaan omiin senaattorijuhliinsa. Kiitos vielä!

Arkityö ja harrastus rinta rinnan

Arkityössäni johdan Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä oppisopimuskoulutuksen järjestämistä. Oman tulosyksikköni ohella vastaan Keski-Pohjanmaan ammattiopiston johtotiimissä työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä. Tämän vuoden kuumottavimmat paikat työssäni ovat olleet nimitys jatkokaudelle Suomen Oppisopimusosaajat ry:n varapuheenjohtajan roolin, nimitys Suomen ammatilliselle koulutukselle laatustrategiaa kirjoittavan Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän jäseneksi ja liittyminen EU komission johtaman oppisopimusallianssin toimintaan komission kutsusta. Työelämässä oppimisen laatu ja yritysten osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ovat minulle työssäni tärkeimmät kulmakivet.

Learning by doing

Yhtäläisyyksiä työni ja nuorkauppakamareiden toiminnan välillä on kiistatta. Learning by doing on toimintatapa, joka yhdistää työssäni tapaamieni opiskelijoiden ja nuorkauppakamarilaisten oppimisen iloa. En voi väittää etteikö ammatillisen opettajan sydämeni hypähtäisi ilosta kun jossakin nuorkauppakamarin projektissa näen jiicee-kaverin kasvavan osaamisessaan uuteen mittaan ja hoksaavansa itsekin oppineensa uutta. Nuorkauppakamareissa opitut asiat ovat lähes poikkeuksetta työelämässä hyödynnettävissä olevia keskeisiä työelämätaitoja. Tästä syystä en näe ongelmaa löytää tilaa kalenteristani tälle harrastukselle. Jäsenarvon mittaaminen tältä osin on jopa naurettavan helppoa. Kannustan jokaista tuomaan asian esille myös omalle esimiehelleen vaikkapa kehityskeskustelun yhteydessä.

Tuoreille alueemme koejäsenille vielä lopuksi onnittelut. Olette valitsemassa maailman parasta harrastusta. Avoimin mielin mukaan ja muista aina tarttua mahdollisuuteen kun se vastaan tulee tässä järjestössä. Saatat oppia uutta.

Halataan kun tavataan
Anu Haapasalo #77786

Huhtikuun kasvo – alueen puhekilpailun voittaja Jouni Ovaska

Paljon puhetta!

Kun seuraa eduskunnan kyselytuntia tai muita väittelyitä, alkaa nopeasti miettiä miten ammattipuhujat kouluttavat itseään. Moni lukee paperista sanomansa ja jättää persoonansa sivuun. Asian sisältöön keskitytään enemmän kuin siihen, miten sen esittää.

Olen puhetyöläinen. Luokanopettajana puhun paljon. Pyrin selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Poliitikkona tavoitteeni on esittää asiani vakuuttavasti ja asiantuntevasti.

Aloitin kamariurani tänä vuonna Tammerkosken Nuorkauppakamarissa. Haaveeni päästä kehittämään itseäni oman kuplani ulkopuolelle toteutui. Kamarimme järjesti puhekilpailukarsinnat koejäsenten kesken. Vaikka olen pitänyt tuhansia puheita yleisömäärän vaihdellessa muutamasta lähes 4000-5000:een, puitteet kisallemme onnistuttiin luomaan kuten Idols-kilpailuissa. En ole aikoihin jännittänyt mitään niin paljon. Onnistuin puheessa selkeän rakenteen ja hienoisen huumorin avulla. Sama menetelmä siivitti minut C-alueen voittoon Ikaalisissa.

 

Miten syntyy hyvä puhe?

Olipa kyseessä esittelypuheenvuoro, juhlapuhe tai powerpoint-sulkeiset työpaikalla, onnistunut lopputulos vaatii valmistautumista. Se ei tosin aina tarkoita tuntien suunnittelua tai kirjoittamista vaan aivojumppaa, jolla varmistetaan selkeä ajatuksenjuoksu. Mielestäni hyvä puhe sisältää aina jotakin omakohtaista ja arkista tai sellaisia esimerkkejä, joihin kuulijat voivat samastua. Siksi puhujan on tunnettava yleisönsä.

Nuorkauppakamaritoiminta on mitä parhain yhteisö kokeilla ja tutustua uuteen. Myös puheen tasolla. Taitojaan pääsee kokeilemaan ja kehittämään luotettavassa ympäristössä.

Meistä suuri osa puhuu tai tulee puhumaan paljon työuransa aikana. Siksi myös siihen, miten sanoo asiansa, kannattaa kouluttautua ja kehittää taitojaan koko elämänsä ajan. Tähänkin nuorkauppakamaritoiminta siivittää hienosti. Se vahvistaa persoonia ja persoonallisuuksia.

Jouni Ovaska
Tammerkosken Nuorkauppakamari


Maaliskuun kasvo – Viestinnän ammattilainen Jani Wahlman

Viestintä on maraton- ei sprinttilaji

Communicare on latinaa ja tarkoittaa yhteistä, yhdessä tekemistä, jakamista. Se on viestinnän (communications) kantasana. Viestintä on välittämistä, avain onnistuneeseen yhdessä tekemiseen.

Reilun viisivuotisen kamaritaipaleeni aikana olen halunnut, että onnistuisimme tekemään entistä paremmin hyvää yhteistyötä. Viestintä on siihen keskeinen väline – vaikka aihe kalskahtaa monen korvaan kuivalle. Jollekin, jota tekee ”se viestintäosasto”. Viestintätoimet ovat lisänneet valtavasti ymmärrystäni tästä tärkeästä aiheesta. Tuota ymmärrystä olen hyödyntänyt esimerkiksi markkinoinnin ja viestinnän koulutuksissa, joita teen yritykseni kautta. Koulutuskokonaisuuksien oivallukset tulevat puolestaan hyödyksi kamaritoiminnassa. 

Viestinnän maailmasta löydät itsellesi kokonaisen kamariuran. Itse aloitin 2014 Porin Nuorkauppakamarin tiedottajana –minut valittiin samassa kokouksessa jäseneksi ja hallitukseen tiedottajaksi. 2015 toimin kansallisena tiedottajana. Sitten oli aika kokea aluetoiminnan riemuja aluetiedotuspäällikön roolissa. Näin tuli täyteen kolmen tittelisuora LIO-NIO-RIO (Local-National-Regional Information Officer).

2017 toimin viestinnästä vastaavana kansallisena päällikkönä, ja 2018 olin mukana kansallisessa viestintätiimissä vastaten viestinnän kehityksestä ja koulutuksista. Tänä vuonna saan toimia jälleen Porin nuorkauppakamarissa, tällä erää yksilökehityksestä vastaavana varapuheenjohtajana. Mutta koska en osaa pitää näppejäni erossa viestinnästä, olemme pilotoimassa kansallisen tason Viestintä-akatemiaa. Siitä jäljempänä.

Kaikki me olemme viestijöitä

Viestintätehtävät ovat upea näköalapaikka kamariharrasteen pariin. Toisaalta tiedot-tajien tontti on raskas, koska tulee olla hajulla kaikesta tekemisestä. Mutta samalla: Me kaikki olemme viestijöitä, ja se, joka tämän toimen kaataa virallisen viestijän harteille, tekee ankaran virheen. Viestintä on välittämistä. Ulkoistatko välittämisen?

Toimiva yhdistysviestintä on osaltaan rutiininomaista toistoa, mutta tarjoaa myös takuulla kasvattavia haasteita. Viestintä on maraton- ei sprinttilaji. Aina on joku, joka ”ei ole kuullutkaan tästä”. Vaikka olisit toitottanut torvin korvan juuressa. Tällaisten ja monien muiden haasteiden ratkaiseminen kasvattaa paitsi viestijänä myös ihmisenä.

Viestintäakatemiasta eväitä välittämiseen

Akatemiaa pilotoidaan vuosi 2019. Mukaan on haettu kehittämishaluinen porukka, jonka kanssa sisällöt viilataan paraatikuntoon vuodeksi 2020. Jo tänä vuonna akatemia tarjoaa eväitä parempaan viestintään. Pilottivaiheessa sen on ajateltu tarjoavan kolmenlaisia sisältöjä:

1. Henkilökohtaista sparrausta ja kehitystyökaluja varsinaisille aka-temialaisille

2. Kaikille avoimia webinaareja ja parhaassa tapauksessa live-koulutuksia kaikille kiinnostuneille

3. Erityisesti viestintätehtävissä toimiville tarkoitettuja sisältöjä (näin käytät tehokkaasti Mailchimpiä, näin ylität uutiskynnyksen me-diaviestinnässä jne.)

Akatemia kokoaa yhteen monenlaista viestinnän koulutusta sekä osaajia jakamaan tietojaan ja taitojaan.

Pilotin suuntaviivoja ei ole hakattu kiveen, vaan tarkoitus on hakea kokeilukulttuurin hengessä parasta ja kamarimaailmassa toimivinta muotoa. Odotan tuloksia innolla. Akatemian sisällöistä ja suunnista toitotetaan ainakin Facebookissa Jäsenryhmässä. Minulle sopii laittaa myös postia aiheesta (jos toisestakin): jani.wahlman ät jci.fi

Välitetään toisistamme, myös viestimällä.

– Jani


Helmikuun kasvo – Kansallinen palkintopäällikkö Hannu Järvimäki

Tarinaa palkintojen molemmilta puolilta

Liittyessäni vuonna 2010 toimintaan mukaan katselin hieman insinöörimäisellä skeptisyydellä, että kylläpäs tähän hommaan jotkut innostuvat tosissaan. Ja nyt sitten 9 vuotta myöhemmin olen varmasti se henkilö, jota uudet koejäsenet katsovat samalla tavoin. Tämä matka on ollut jo suuri palkinto.

Mikä sai minut lopulta hyvin nopeastikin innostumaan toiminnasta, joka on johtanut isojen projektien johtamisen kautta, Tammerkosken puheenjohtajaksi ja nyt keskusliittoon kansalliseksi palkintopäälliköksi? Olen miettinyt asiaa monesti matkan varrella ja vaikka kuinka etsin syitä, niin palaan aina samaan asiaan – innostuneet ihmiset. Tämä on järjestö, jossa on mukana hyvin monenlaisia ihmisiä, mutta hyvin suurelta osalta heitä yhdistää halu kehittää itseään ja kannustaa muita.

Monet jäsenet tuntevat oman kamarinsa toimintaansa hyvin, mutta kynnys siirtyä alueen tai kansallisen tason tehtäviin on kohtuullisen iso. Suurelta osin se johtuu tietämättömyydestä, mitä kaikkea siellä voi tehdä. Minäpä kerron vinkin – kysykää konkarilta. He varmasti auttavat, sillä mahdollisuuksia on Suomen Nuorkauppakamarikentässä niin paljon ettei 90% jäsenistä tiedä kuin puolista niistä.

Mikä keskusliitto? Se on se porukka, joka puhuu innostuneena niistä pitkistä kokouksista ja vuoden varrella tulleista ylimääräisistä kiloista. Miten päädyin itse hakemaan nykyiseen tehtävään kansalliseksi palkintopäälliköksi? Ensimmäinen syy oli se, että olin tehnyt lähes kaiken mahdollisen Tammerkosken kamarissa ja halusin nähdä oman kamarin ulkopuolelle miten tätä 2500 ihmisen laivaa ohjataan. Toinen syy oli se, että olen ollut mukana kamarimme palkintotoiminnassa jossain määrin vuodesta 2013 lähtien. Muistan edelleen ikuisesti sen hetken, kun pääsin aluekokouksessa 2013 hakemaan kamarillemme parhaan viestinnän palkinnon. Sen edelle menee ainoastaan hetki kun 2017 kansallisessa kokouksessa  Maarianhaminassa vieressä olevat 40 kamarimme ihmistä räjähtävät huutoon ja pääsee kokemaan sen ainutlaatuisen hetken pokkaamaan lavalta palkinnon. Tästä lähti oikeastaan ajatus, että mitäpäs jos ensi vuonna olisinkin mukana jakamassa palkintoja?

Kansallisen palkintopäällikön tehtävänä on koordinoida ja johtaa koko Suomen Nuorkauppakamarin palkintotoimintaa. Hän toimii omalta osaltaan myös alueiden palkintopäälliköiden tsempparina ja pitää huolta, että koko prosessi alueelta aina maailmanpalkintojen hakemiseen on selkeä. Suurin rutistus palkintotoiminnassa on ennen kansallista kokousta tapahtuva hakemuksien lukeminen ja arvostelu, jossa 8 palkintotuomaria eri alueilta arvioivat hakemuksia.

Palkintohakemuksien laatiminen vaatii aina hieman paneutumista kriteereihin, mutta toisaalta se myös laittaa miettimään onko kamarin toiminta SNKK:n strategian mukaista. Ja olennaista on myös muistaa, että aina kannattaa kuunnella edeltäjältä ne parhaat käytännöt, eikä keksiä pyörää uudestaan. Silloin jää aikaa myös kehittää itse tehtävän sisältöä. Tänä vuonna kansalliseen palkintotoimintaan tuodaan mukaan yrityskumppanit, jotka ovat mukana palkitsemisessa hienoilla tuotepalkinnoilla. En vielä paljasta enempää, kuin että Suomen paras puheenjohtaja 2018 ajelee sitten kesällä suu hymyssä Luxury Automobilesin Maseratilla..tai no kerrotaan sen verran vielä, että kun ahkeroi paljon hakemuksia saattaa gaalapöydässä olla kuohuviiniä Kiinteistömaailman terveisillä. Nyt on siis aika kerätä muistot vuodesta 2018 kasaan ja alkaa kirjoitella hakemuksia parhaista henkilöistä ja projekteista.

Haluan vielä lopuksi murtaa pari palkintoihin liittyvää myyttiä:

  • Palkintohakemukset eivät ole ainoastaan kamarin IPP:n erikoistehtävä – niitä voivat tehdä muutkin. Ja yhdessä tehtynä se mahdollinen juhliminenkin on vielä kivempaa.
  • Alueelliselta tasolta kansalliselle tasolle ei ole yhtään kategoriaa, jossa vaaditaan voitto alueelta. Voitte siis hyvin hakea kansallisella tai kansainväliselle tasolle vaikka ette voittaisi alueella. Muistan ainakin sellaisen tapauksen kun Porin kamari voitti muutama vuosi sitten Euroopan palkinnon ilman menestystä Suomessa. Kaikki on mahdollista, jopa Porilaisille. Anteeksi.

Palkintopäällikön tehtävässä pystyy kohtuullisen pienellä työmäärällä tuottamaan ihmisille suuria tunteita, jotka kruunaavat kamarivuoden kovan uurastuksen. Tämä on pieni tehtävä yksittäiselle jiiceelle mutta suuri merkitys Suomen Nuorkauppakamarilaisille,

Jäätävin palkintoterveisin,

Kansallinen palkintopäällikkö
Hannu Järvimäki, Tammerkosken Nuorkauppakamari


Tammikuun kasvo – Aluejohtaja 2019 Jani Hinkka

Uusi vuosi, uudet tekijät

Vuosi 2019 on pyörähtänyt käyntiin, jättäen meistä monelle taakseen mahtavia muistoja ja jopa luopumisen tuskaa vuodesta 2018. Moni vuoden 2019 vastuunkantaja varmasti myös odotti jo malttamattomana vuodenvaihdetta, onhan kuluvan vuoden toimintaa valmisteltu jo hyvä tovi.

Minun tilinpäätökseni kamarivuodesta 2018 piti sisällään peräti kymmenen alueellista, kansallista tai kansainvälistä kokousta sekä peräti kahdeksan Akatemia-viikonloppua. Tämä harrastus vei minua siis pois kotoa liki puolet kaikista viikonlopuista. Oliko se lopulta kaiken sen vaivan arvoista? Kyllä todellakin oli! Uutta oppia, uusia ystäviä, naurua ja tunteita herättäviä keskusteluita. Nämä osaltaan tekivät vuodesta 2018 ikimuistoisen.

Kamarivuoden tilinpäätöstä tehdessäni havahduin myös toiminnan kustannusvaikutukseen omassa lompakossa. Ihan kaikkia kokoustamisesta pikkutunneilla kertyviä kuluja ei kehtaa edes yhteen laskea. Havahduin tähän kustannukseen myös kamaritoiminnan vaihtoehtoiskustannusten kautta.

Toimin itse kiinteistöalalla yrittäjänä ja olen harkinnut erittäin mielenkiintoisen kiinteistöalalle räätälöidyn MBA-koulutuksen suorittamista. Koulutus on valitettavasti kaupallinen ja hintalappu on toistaiseksi jättänyt asian haaveeksi. Koulutus kestäisi kaksi vuotta ja tajusin, että käytän samassa ajassa kamaritoimintaan käytännössä yhtä paljon aikaa ja rahaa.

Tästä johtopäätöksestä minulle tuli vastuuntunto siitä toiminnasta, mitä me tarjoamme meidän jäsenille, oli kyse sitten kamarista, alueesta tai keskusliitosta. Usein ruuhkavuosia viettävät jäsenemme valitsevat kaikesta mahdollisesti toiminnasta juuri kamaritoiminnan, johon he haluavat käyttää aikaansa ja rahaa. Tämän toiminnan tulee aina uudestaan täyttää heidän odotuksensa, olla kaiken sen parissa käytetyn ajan ja rahan arvoista. Tämä ei ole helppoa, mutta kyllä se tältä porukalta taatusti onnistuu. Kääritään siis hihat ja tehdään yhdessä jäsenistölle mahtavia, opettavaisia ja ikimuistoisia tapahtumia ja kokouksia myös vuonna 2019!

Jani Hinkka
Aluejohtaja 2019